project run

Huh huijjaa, viime viikolla oli jänskä, erilainen, hauska, ja kohtalaisen rankka päivä kameran edessä. 14 tuntia juostiin, ja juostiin vähän lisää. Liikkuvaa ja stillikuvaa. Puikoissa oli kaupungin kovimmat eli Pablo Films, sekä valokuvaaja Kai Kuusisto. Vaikka pojat olivat tuttuja, niin oli se silti superoutoa olla kameran toisella puolella. Ei ihan luonnollisinta hommaa multa, mutta olihan kokemus, ja hauska sellainen. Melkein kokoajan sai olla liikkeessä, niin eipä siinä tarvinnut ihan liikaa niitä kameroita ihmetellä. (mun hölmöt höpötystuokiot kameran edessä tosin voi sitten skipata, yyyh ja bläää.. ) Ja ei muuten yksin juostu; tässä vielä salaisessa projektissa mukana oli myös muita juoksudiggareita eli Sara, Shafik ja Riku. Stay tuned, ihan kohta lisää juoksua, kameroita ja juoksijoita...!

   

Tätä projektia varten ihan ite suunnittelin nuo kuvissa näkyvät hienot Niken juoksutossut. Niistä lisää ja tarkemmin kunhan saan kuvat otettua!

first love

hipsta greetings from cali

Kuvia otettiin reissussa (San Francisco-Santa Cruz-Santa Barbara-Hermosa Beach-Newport Beach-Huntington Beach)  neljällä erilaisella vehkeellä; pikkuräpsyllä, kunnon kameralla, kertiksillä, ja tietty puhelimella. Ruutuja on siis paljon. Niin paljon, etten ole ehtinyt vielä edes ladata kaikkia koneelle, ja kertiskuvat odottavat noutoa fotoykkösestä. Mutta tässä ensalkuun i-phonen hipstamatic-ruutuja. Olin jossain vaiheessa jonkinasteinen Hipstamatic-applikaation vastustaja (ehkä vaan siksi kun se ei skulannut mun vanhassa i-phonessa) mutta en enää; onhan sillä hiton hauska napsia kuvia.  Kuvista todella vaikea saada huonoja. Tässä siis hipstayleiskatsaus California-turneesta.

todella nättiä

Oijjoijoi, surffiteemalla vielä mennään. Aivan pakko postata muutama kuva aivan himmeestä kuvasarjasta, nyt on sellasta silmäniloa tytöille sekä pojille. Kyseessä mulle täysin tuntematon lehti Outside ja alkuvuoden puolella ilmestynyt valokuvaaja Robert Maxwellin todella kaunis kuvareppari Exposure Special: Surfers. Upeita kuvia, mielettömiä urheilijoita. Niin terveen ja kauniin näköisiä kaikki, ahh. Löysin kuvat aivan sattumalta; hehkutin frendille kuinka oli nähnyt Rob Machadon (The Drifter!) Huntigtonilla, ja kaveri siihen takas leveili Balilla henganneensa Craig Andersonin kanssa. Noh, en tiennyt tyyppiä ja kuvagoogletin heti, ja tosta kuvasarjasta oleva kuva yllättäen pisti silmään... 

Kyllä silmä lepää. Voin ottaa Craigin, Robin tai Kellyn kuvan olkkarin seinälle (vaikka metri x puolitoista kokoisena kiitti) ihan heti. Tai kaikki, se olis silleen eheämpi kuvasarja. 

Kelly Slater, 38, Cocoa Beach, Florida. Ten-time ASP World Tour champion

 Alana Blanchard, 20, Hanalei, Hawaii. 2007 Women's Pipeline champion, 2009 Vans Hawaiian Pro winner

Craig Anderson, 22, Merewether, Australia. 2010 Surfer Poll Breakthrough Performer of the Year

Julian Wilson, 22, Coolum, Australia. Rookie on upcoming 2011 ASP World Tour

Coco Ho, 19, Sunset Beach, Hawaii. 2009 ASP Rookie of the Year

Rob Machado, 37, Cardiff-By-The-Sea, California. Legendary freesurfer, 2000 Pipeline Masters champion

Paddleboard champion Keoni Watson and his son, Koa

Outsiden saitti myös näytti kivalta, menee ehdottomasti bookmarkseihin. Muista katsoa kaikki kuvasarjan kuvat!

surfergirlpower

Hui kuin pitkä breikki täältä, sorgen! Reissussa kolme viikkoa, tarkoitus oli toki bloggailla matkan varrella, mutta iPad ja blogger eivät suostuneet yhteistoimintaan. Greetings from sunny California ! Koska viimeiset päivät hengattiin So Calissa Huntington Beachilla Nike US Open of Surfing- meiningeissä, ollaan tässä tietty vielä hieman surffipäissään.. Eli pakko pistää hieman mimmisurffifiilistelyä. (Reissufotoja tulossa kunhan jetlagi selätetty.)

                                    

18-vuotias hawai'ilainen Carissa Moore teki historiaa Biarritzissa järjestetyissa ASP-skaboissa  nuorimpana maailmamestarin tittelin voittajana. Onnittelut Carissa, hyvin sä vedät! 

                                    

Blue Crush 2 on täällä! Ykkönen kuuluu ehdottomasti mimmisurffileffa-klassikoihin, ja kestää hyvin useita katselukertoja. Kakkoselta luonnollisesti suuret odotukset, ja filkan katsominen vaatii ehdottomasti hyvän mimmiporukan.

                                    

 US Open of Surfing 2011 naisten ykköspaikan vei Sally Fitzgibbons. (ja miesten voiton vei Kelly ihana Slater)

Ja suloinen Coco Ho vielä näyttää kuinka sitä sitten pääsee hyvään surffifittiin. Juuh, kyllä myös minulle kelpaisi kotibreikki Hawai'illa ja tuollainen personal trainer... 

cheers, it's sea weed!

Mitä sä juot ?!?! Hehe, kuulen tuon kysymyksen lähes päivittäin kun siemailen rakasta leväjuomaani spiruliinaa. (linkin takana Jaakon erittäin kattava tietopaketti spirusta, kantsii tsekkaa) Noh, myönnetään, onhan tämä myrkynvihreä terveysjuoma hiukka epäilyttävän näköistä.. Mutta hei, tuskin helpommin ja edullisemmin saa tankattua hyviä mineraaleja, vitamiineja ja protskua kuin tätä syvänvihreää nauttimalla. Spiruliinaa saat hyvin varustetuista alan liikeistä, (Life, Ruohonjuuri, CocoVin nettiputiikki) sitä saa jauheena purkissa, puristeina sekä kapseleina. Itse käytän CocoVin jauhetta, jota blandaan veteen sekä pirtelöihin. Pillerimuodossa en ole vielä kokeillut spirua, voisi ehkä reissuilla toimia paremmin kuin jauheen kanssa läträäminen. Laura se napsii ihmespirua kapseleina.

Spiruuliina on mikroskooppinen yksisoluinen levä, ja se kuuluu maailman ravinnetiheimpiin yksittäisiin ruokiin, todella pullollaan arvokkaita ravinteita. (Huom erityisesti kasvissyöjät ja urheilijat, erittäin hyväksi just teille!) Spiruliina sisältää paljon tärkeitä mineraaleja,  (osa näistä erittäin tehokkaita detox-mineraaleja, spiru on loistava superfoodi kehon puhdistamiseen) runsaasti vitamiineja ( runsaasti B-ryhmän, beetakaroteenia, sekä A-, E- ja K-vitamiinia) Tärkeimpiä antioksidantteja mm beetakaroteeni ja lehtivihreä. Eli mielettömäasti kaikkea hyvää. 

Olen varma että olen saanut täksi kesäksi erittäin hyvän sisäisen suojan aurinkoa vastaan juomalla spiruliinaa. (n puoli vuotta leväelämää alla)

Siis suosittelen kaikille. Helppoa ja edullista. Aloitin käytön noin teelusikallisella päivässä, nyt kulutus 1-2 ruokalusikallista per pvä veteen tai smoothieihin sekoitettuna. (reilu teelusikallinen litraan vettä, pirtelöön n. ruokalusikallinen) Ainiin, mausta. Spiruliina EI, yllättävää kyllä, maistu paljon millekään, vieno meren tuoksu ja levän maku, mutta tosi vieno! Leväkippis!

back on track

Se on poissa, sporter's block selätetty, wohoo! Ehtihän sitä jo hieman huolestua, mihin se liikuntaminä katosi. Muutama viikko meni ihmetelessä ja masistellessa ilman innostumista liikkumiseen, mutta nyt homma startattu ihanan iiseillä lajeilla: uinnilla, kävelyllä, ja tattadaaaa: zumballa! Eli kivaa lempeää fiilistelyä, rehkiminen ja itseni ylittämiset tulkoot perässä. Nyt on just hyvä.
Ja hei oon ihan zumbapäissäni. (sen siitä saa kun ei liiku muutamaan viikkoon, heheh) Ekan kerran keikuttelin noin puolisen vuotta sitten Satsissa, kivaa oli, mutta jäi kuitenkin siihen. Eilen olin elämäni kolmannella zumbatunnilla, ja oli niin hauskaa. (Olin Fressissä, jonne mulla on kuukauden testikortti, ja vähän harmittaa kun puolet ajasta jo mennyt, enkä ole ihanien helteiden takia raaskinut raahautua sisälajien pariin kuin vaivaiset kaksi kertaa.. ) Mutta, ei pidä harmitella yhtään; näinä kahtena kertana olen zumbannut, ja ollut hiton kivaa. (ei se määrä vaan se laatu, ha) Olen ollut samalla tunnilla, ohjaajana kummallakin kerralla aivan ihastuttava mies, ohjaus ja pepun pyöritys hallussa, sekä erittäin hyvät keikutusbiisit. (mikä tekee kingin ohjaaja? olemus, eleet, ääni, moovssit, musavalinnat.. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa enemmänkin..)
Mutta siis hikibailausta! Baarijorausta selvin päin! Hih. Tiedän että olen todella myöhäisessä junassa tän zumbahehkutukseni kanssa, mut eihän tuo mitään. Whatever works. En ikuna olis uskonut että meikä ihastuu zumbailuun... Mutta, suosittelen zu zu-zumbailua lämpimästi kaikille (niille kolmelle) jotka eivät ole sitä vielä kokeilleet!

Ja kuin huippua; sain jo viikkoja sitten testattavaksi PlayStation Movella pelattavan Zumba fitness- pelin, mutta peli jäänyt korkkaamatta reissujen ja helteiden takia. Mutta nythän tuota peliä on päästävä testaamaan mitä pikimiten!  Eli heti seuraavana sadeiltana pleikka ja olkkarin matto tulee käymään kuumana.

Uusien pebatossujen myötä on nyt siis kävelyäkin ihan urheilumielessä harrastettu. Ja pakko sanoa kahden yli puolentosta tunnin kävelyn jälkeen, että kyllä noi Pumat aika kivasti natsaa tohon hommaan. Peppu kiittää ihan selkeesti; tuntuu oikeasti tekevän enemmän töitä kuin normitossuilla, ja oli lihakset kireenä lenkistä seuraavana päivänä, jeh!
Ahh, on niin onnellinen olo kun homma taas raiteillaan! Ja hei Jenni se todella osuvasti sanoi: mitä enemmän treeniä, sitä enemmän treeniä. No juurikin näin!

Siskon kanssa urheasti päätettiin kävellä keskustasta Itä-Helsingin perukoille Kontulaan. No melkein! Päästiin Itäkeksukseen asti, mutta sitten piti hoitaa loppuetappi metrolla; jalat oli jo aika muussina, etenkin systerin jalat ilman sukkia paljasjalkakengillään.. Mutta kotiseutufiilistely kunniaan!