20. joulukuuta 2011

thinking

Tässä viime hetken joululahjavinkki: ThinKing korttilompakko. Törmäsin tähän uutuuteen syksyn presssipäivillä Milttonin showroomilla, ja oli iloinen yllätys kuulla, että tuotteen takana onkin tutut kundit. Tää on aivan loistava ihan kaikille, mutta erityisesti kaaoskukkaroiden käyttäjille; laitetaan ne tärkeimmät kortit thingkingiin, niin jo säästyy aikaa ja kriiseilyjä kun ei enää tarvitse tuskaisesti etsiä niitä käyttökortteja miljonan muun kortin seasta. Mun thinkkarilla on myös baarilompakon virka; master ja ajokortti kätevästi pinkkiin ja pikkulaukkuun, ei vie tilaa, ja vain ne tarvittavat messissä. 
ThinKingiin mahtuu 4 korttia, mutta siellä voi pitää vaikka vain yhtä. (Jotain ihmeellistä teknologiaa, heh.) Niin kaunis ja kätevä. Väreistäkin löytyy, käykää tsekkaamassa!























Ja hei, kuuntelin äsken Helsinki Paleon ensimmäisen podcastin, kuunnelkaa tekin!
kuva: Helsinki Paleo

14. joulukuuta 2011

surffikuume

Haluan niin päästä surffaamaan, a i v a n  t o l k u t o n surffikuume. T'ässä jo muutaman viikon ajan olen päivittäin katsellut maanisesti skautannut lentoja (momondo.com, ehdottomasti paras saitti lentojen väijymiseen) mm. vakikohteeseen Balille, sekä -uuh- uuteen ja tuntemattomaan kohteeseen Costa Ricaan.
Balille, tuonne tuttuun ja turvalliseen paratiisiin olisi taas aika palata, mutta myös Costa Ricaan hotsittaisi päästä; olen viime aikoina kuullut paljon hyvää mestasta ja niistä niiiin smuuteista aalloista.
Nyt kun takana on muutama cityloma, on seuraavan reissu ehdottomasti oltava surf/rantaloma. Haluan vain päästä veteen; ei nähtävyyksiä, ei shoppailua, ei ollenkaan niitä uuvuttavia kävelymaratoneja. Eikä  hei pliis sitä megakonkurssia, kaupunkilomilla menee aina ihan kamalasti rahaa!
Kiitos kaunis, nyt haluan vain ja ainoastaan maailman parhaan sportin harrastusta, rutkasti D-vitamiinia ja r e l a a .
Lentojen lisäksi tullut fiilisteltyä aika paljon myös ihmisten (surffi)reissufotoja facebookissa, sekä tietty interwebistä kaikenmaailman ihania surffivideopätkiä ja kuvia..


Maldives Taster 2011 from Billabong Girls on Vimeo.


Ei noi Malediivitkaan pöllömmältä näytä. Hei pliiiis, kuin ällöttävän ihana pätkä... (ihan kivoi biksui ja kauniita tyttöjä..)
Alla valokuvaaja Clare Plueckhahnin kuvia. Mimmi power!





























Ja tässä vielä hieman erityylisiä, filmille kuvattuja surffi/lifestyle-kuvia valokuvaaja James Phamilta.




























Oioioioi. www.momondo.com !


(terveisiä vaan Ellulle, Immulle, Liisalle, Hennalle, Jussille, Marialle, Elinalle ja Pekalle Balille.. Costaan Wandalle ja Päkälle, Hannalle pusu Oziin, ainiin myös Evalle ja Kallellekin terkut :) ...) 

6. joulukuuta 2011

haaste!

Jeii, rakastan kilpailuja ja haasteita, ja nyt olisi erittäin kiinnostava ja mukava haaste tulossa:  Helsinki Paleon Hyvinvointihaaste 2012. (Maailmalla näitä terveyshaasteita on toteuttanut mm primaalielämäntapaguru Mark Sisson Mark's Daily Apple -saitillaan)
Hyvinvointihaaste alkaa tammikuun 10. pvä, on avoin kaikille, ja ihan ilmainen. Homma painottuu ruokavalioon, sen muuttamiseen parempaan, haasteen aikana osallistujille on tiedossa ohjeita sekä käytännön vinkkejä.

Haluatko pudottaa painoa, saada lisää energiaa, oppia uuden terveellisemmän elämäntavan tai yleisesti vain voida huimasti paremmin? Ja saada parantuneen olon lisäksi vielä mahdollisuuden voittaa hienoja, ihania ja hyvinvointia lisääviä palkintoja?

Uuhlalaa, no tietysti haluan! Hyvinvointia porukalla! Palkintoja! Kaikkihan me kuitenkin taas aiomme aloittaa sen paremman elämän vuoden vaihtuessa pikkujoulu-ögyilyjen ja joulun ruokakabbanaalien jälkeen, ja lupaukset ja elämäntapamuutoksethan niiin kuuluvat tammikuuhun. (Ei siinä ihmisten halussa elää ja voida paremmin ole yhtään mitään väärää, mutta hitto kun ne uuden elämän aloittajat eli sunnuntaijumpparit taas tukottavat salit.. mheh..) 
Haasteessa mukana meitä osallistujia on kannustamassa erilaisilla palkinnoilla eri yhteistyötahoja, mm.  ihanat Jennini; Lost & Found:n Rakkaus-Jenni sekä super PT-Jenni
Ohjeet haasteeseen osallistumisesta julkaistaan tammikuun ekalla viikolla, nyt siis viimeistään Helsinki Paleon saitti bookmarkseihin! 
Iih, jänskää! 

1. joulukuuta 2011

hei ota rennosti

Tuntuu, että nyt ihan joka puolella kohkataan syömisestä, ruoasta ja dieeteistä. Väännellään ja käännellään niitä ruokavalioita; hehkutetaan karppausta, dissataan karppausta, pelätään hiilareita, paasataan luomusta, nihkeillään luomusta, hehkutellaan paleotyyliä, ylistetään luomua... Ihan skidisti alkaa tulla korvista ulos, varsinkin noi ääritapaukset ja isojen päivälehtien tahallinen liioittelu.
Ihan just ollaan taitekohdassa, ja sitten taas kukaan ei välitä enää mistään, reissari myy ja  E621-roiskeläppä taas maistuu muillekin kuin raksajäbille ja opiskelijoille. (mä muuten rakastan sitä kumista saariosten jauhelihapizzaa, hehe)

Noh, itsehän olen ruokavalio/syömis/dieetti-kohkaaja pahimmasta päästä. Olen kokeillut monenlaisia ruokavalioita, laittanut ne hiilarit totaalipannaan, hehkutellut superfoodeja (hekutan kyllä edelleen; spiruulina, avocado ja kotimaiset mustikat rules!), laskenut kaloreita, laskenut pisteitä, vältellyt sitä, vältellyt tätä. Ääri-sitä ja ääri-tätä-meininkiä..

Pahimmissa kokeiluissa olen kärvistellyt pidempiäkin aikoja, täysin kuuntelematta kehoani. Syönyt kyllä terveellisesti ja hyvin, niinku by the book, mutta en ollenkaan kroppaani kuunnellen. Syönyt oikein, tuntenut väärin. Että teoria hallussa, käytäntö ei sit olleskaan.
Mutta nyt olen tehnyt päätöksen: aion opetella kuuntelemaan kehoani! Aion oppia lukemaan mitä mun kroppa/masu haluaa, mitä se ei halua, mistä se pitää, ja mikä ei toimi. ( Hei, olen tässä esimerkiksi noin puoli vuotta syönyt  j o k a aamu munia aamupalaksi, ja on kuulkaa munat tökkineet jo jonkun aikaa, mutta silti olen jatkanut niiden syömistä. noku niin terveellisiä ovat, ja sitä protskuanhan on hyvä saada heti aamusta! Äly hoi, vaihtelu virkistää, niin masua kuin mieltä..!)
Sen jo tiedän, että viljat ei niinkään mulle skulaa, varsinkaan ne valkoiset vehnät/gluteeni, eikä myöskään sokeri. Tulen siis edelleen välttelemään niitä. (mahdollisuuksien mukaan pidän ne poissa arkisyömisistäni, spessutilanteissa voin toki joustaa, tietäen kuitenkin mahdollisen pallomaha/kivistely-reaktion) 
Mutta nyt alan tunnustelemaan tarkemmin mitä vatsa tai mun keho mistäkin sanoo. 
Kuunnella ja tarkkailla, olla läsnä tässä mun hienossa ja arvokkaassa kehossa. Ottaa rennosti! Ei  enää turhaa kärvistelyä!
On se kumma, että ihminen, joka kohtuu hyvin osaa rennottaa elämän muissa osa-alueissa, (välillä olen aika renttu-freelancer, en jaksa kauheasti stressata pikkuasioista, reissut ja viihtyminen aina ennen prioriteettilistan yläpäässä..heh) ei osaa tehdä sitä syömisen kanssa! 

Nyt siis. Relaan. Kuuntelen mun kehoa. Amen.