10. marraskuuta 2011

stoked!

Oi oi oi, olo kuin uudestisyntyneellä. Olin pari päivää sitten ensimmäistä kertaa ihan kunnolla ja oikeasti talviuimassa! Vielä sitä ei ihan voi avantouinniksi kutsua, mutta hei, kuitenkin uimassa marraskuussa! Ja koukussa taidetaan olla, niin stoked olo setin jälkeen jäi.
Oon jo muutaman vuoden ajan kovasti halunnut päästä talviuimaan, niin paljon hyvää olen siitä kuullut ja lukenut. Jostain syystä se on aina jäänyt; (niin kuin jotkut asiat vain jäävät..) todella harva frendeistä lajia harrastaa, enkä niiden muutaman mukaan ole itseäni saanut ängettyä. 
Nohh, nytpä sitten homma natsasi, kun sain taivuteltua (ei ollut kovin hankalaa) talviuintiguru Liisan ottamaan mut vieraakseen talviuintiseuralleen Talviuimarienkerholle  Ouritsaareen. (En ollut ikinä kuullut Ouritsaaresta, vaikka saari on melkein mun takapihalla Töölössä, ihan Hietsun rannan kupeessa.)
Kerhon sijainti ja puitteet ovat u p e a t. Olin ihan äimistynyt miten ihana paikka eli Ouritsaari on, vaikka pimeällä missasinkin upeat näkymät melkein kokonaan. Pimeydessä kuitenkin sain ihasteltua Ruoholahdesta kauniisti heijastuvia valoja, mustaa synkkää merta ja saunasta avautuvaa näkymää sinne hienoon synkkyyteen. Dippasimme mereen kolme kertaa, ekalla kerralla meinasi sydän pomppia rinnasta ulos, pikkanen shokki, mutta n puoli minuuttia kuitenkin sain polskittua. Mulla kylmä tuntui eniten käsissä ja rintakehässä, pisteli aika tosi mukavasti. Mutta joka kerta tuntui paremmalta ja vähemmän shokeeraavalta. Ja se lämmin rush-olo kun sieltä merestä nousi, wow. 
Hanskat saattaa olla aika hyvä setti kun meri tosta vielä kylmenee. Uintien välissä saunoimme, vikan uinnin jälkeen emme menneet enää lämpöön, vaan puimme päälle ja lähdimme tyhmä hymy naamalla kävelemään himaan. Veri todella lähti kiertoon ja koko kroppa heräsi eloon. Hei se ero siihen oloon, kun lähdin tunkkaiselta työhuoneelta koneen äärestä kyyhöttämästä.. Ahh!
Haluaisin kovasti hakea seuran jäseneksi, mutta vaikuttaa kerho olevan täynnä, eli uusia jäseniä ei oteta.. Aikomus on siis tuppautua Liisan matkaan vierailijaksi useamminkin. (Liisa toivottavasti sopii!!!)


Pää edellä tietty.




Reeffi-tossuille käyttöä!

+ 8 C
Sinne se meni, pakko mennä perään.

Nättiä, nättiä.

Minkälaisia terveysvaikutuksia tällä hommalla sitten sanotaan olevan? Noh, Liisa kertoi lähes kaikkien hänen vaivojensa kaikonneen talviuintiharrastuksen myötä; yleisesti ottaen olo on terveempi,  iho voi hyvin ja näyttää hyvältä, kylmyyden sietokyky parantunut todella huomattavasti ja uni maistuu. 
Näiden lisäksi sanotaan avantouinnin parantavan mm ihan yleistä terveydentilaa, mielialaa, vireystilaa ja ja lisäävän sen hyvän ruskean rasvan määrää kehossa. Ja kylmähoitoahan käytetään reumaattisten sairausten hoidossa. 
Kuulostaa epäilyttävän hyvältä.. Odotan jo seuraavaa dippia mustaan!

ps. kuvan laatu vähän kökkö, oli vaan pikkuräpsy messissä. Ens kerralla paremmalla vehkeellä!

3 kommenttia:

  1. Vau! Mäkin joskus puhuin samaisen Liisan kanssa, että änkeisin mukaan :) Voisin yrittää joskus, kun meette kaksin! Oon vain kerran käynyt Kuusijärvellä, se oli kans jees mesta. Voidaan mennä sinnekin autolla joku päivä. Muistan vain, että olo oli toden totta tosi kihelmöivä sen jälkeen.
    Ihana postaus!

    VastaaPoista
  2. Edward MEESE.
    He lost his PIECE.
    And AK's went " pfst" with CHO.
    So " off" he WENT.
    His " EF" SPENT.
    And LOWE- TO - went HI- HO-
    With CROW.

    VastaaPoista
  3. itseäni meressö uinti on pelottanut lapsesta asti, jos kalat luulee vahingossa pippeliä madoksi ja tulee haukkaamaan. Naisilla tätä pelkoa ei kai ole....

    VastaaPoista