Viimeaikoina ihmiset (no, ainakin mun tuttavapiiri/facebookfrendit) ovat alkaneet fiilistellä monia
old school -juttuja. Marjastusta, sienestystä, kutomista, avantouintia... what not.
Liikuntalajeista murtsikointi on taas tosi in! Kun koko kesän porukka postasi kuvia sienimetsältä, mustikkasangoista ja savustamistaan itse onkimistaan kaloista, nyt olen nähnyt paljon kuvia hiihtoladuilta. Hienoa! Murtomaahiihto on hiton hieno laji.
Koko kehoa rasittavaa liikuntaa raikkaassa ulkoilmassa. Kuormittaa kivasti ylä- ja alakroppaa, sekä hyvää tasapainotreeniä. Etenkin jos vetelee luistelutyyleillä.
Eikä tarvita kuin lunta! (Niin ja toki sukset ja sauvat ja monot. Nyt muuten näyttäisi olevan jonkun verran tarjouksia suksiseteistä) Ja sitä luntahan nyt taas on, toistaiseksi.
Hesarissa muutama viikko sitten
hehkutettiin Helsinkiä Suomen parhaana hiihtokaupunkina!
Ihan keskustan tuntumassa
Keskuspuisto on jo ihan huippuympäristö lajille harrastamiselle.
Paloheinän laduista nyt puhumattakaan.
Mä olin eilen jäällä hiihtämässä. Hietsun rannasta lähdin reippailemaan.
Error. Ihan törkee tuuli, meinas sormet ja naama irrota, lämpenin vasta noin puolen tunnin sivakoinnin jälkeen. Hyrrr. Että olisi se Keskuspuisto ja metsän suoja voinut toimia vähän paremmin. Tai ihan Elixian sisätilat. Ja mä ihmettelin kun jäällä ei näkynyt kuin muutama hassu koiranulkoiluttaja.
Mutta melkein aina hiihtokin on
kivempaa kuin tyhmempää, ja olipa sitten
todella reipas olo suksimisen jälkeen. Ei yhtään suorittamista, ei... (muistin toki somettaa asiasta instagrammiin!)
Että niitä aurinkoisia ei-tuulisia kauniita päiviä odotellessa.